joonahermanni Uusi talous rakennetaan demokratiasta & luonnonsuojelusta

Vaurauden luojat

Usein kuulee väitettävän, että yksityinen sektori luo yhteiskunnan vaurauden ja julkinen sektori "elää muiden varoista". Näkemys pohjautuu 1980-luvun reaganilaiseen ja thatcherilaiseen retoriikkaan, joka oli pitkään Suomessa vierasta johtuen vahvasta tuesta hyvinvointipalveluille ja tulonsiirroille – toisin sanoen pohjoismaiselle mallille. Viime aikoina tämän tyyppinen talouspuhe on kuitenkin rantautunut Suomeenkin. 

Suomalaisesta työvoimasta 24% on julkisella sektorilla ja valtaosa julkisen puolen työntekijöistä on naisia. Väite siitä, etteivät nämä suomalaiset ole luomassa kasvun edellytyksiä ja näin ollen luomassa yhteiskuntaan vaurautta, on epäkunnioittava ja virheellinen.

Seuraavassa kuvitteellisessa keskustelussa on korjattu ilmeisimpiä edellä mainitun vanhoillisen näkemyksen ongelmia.

___

"Johtajien palkat nousevat samalla, kun pieni- ja keskituloisilta vaaditaan palkkamalttia. Mitä?!"

"Tavallaan karua, mutta onhan se reilua."

"Mitä?!!"

"Me yksityisellä sektorilla maksamme kaikkien julkisen sektorin työntekijöiden palkat. On vain reilua, että tiukassa paikassa julkisella puolella kiristetään vyötä."

"En ole koskaan ymmärtänyt tätä ajatuksenkulkua. Myönnän, että maksat minun palkkaani mutta minäkin maksan sinun palkkaasi."

"Mitä?!!"

"Työskentelet teleoperaattorilla. Minä puolestani olen sairaanhoitaja."

"Niinpä, maksamillani veroilla maksetaan palkkasi."

"Pointti onkin siinä, että maksamme toisillemme. Puhelinlaskuni nimittäin maksaa sinun palkkasi. Nykytaloudessa raha liikkuu joka suuntaan. Kaikki maksavat toistensa palkkoja – paitsi omavaraiset viljelijät ja selviytyjät metsissä. Pohjoismaissa valtiot vielä omistavat merkittäviä osuuksia lukuisista suuryrityksistä, joten mustavalkoinen yksityinen vastaan julkinen -jako ei päde."

"Mutta..."

"Esimerkiksi Neuvostoliitto ei kaatunut yksityisen sektorin puutteeseen, vaantotalitarismiin, vapauden puutteeseen ja järjettömiin kannustinongelmiin. Ei ole rationaalista syytä sille, miksi talous ei voisi olla 100% julkista sektoria. Puheestasi saa käsityksen, että tämä olisi jotenkin matemaattinen mahdottomuus."

"Neukkula on tuskin hyvä mainos julkisen sektorin toimivuudelle? Yksityinen sektori luo vaurautta."

"Ei tietenkään ole. Esimerkiksi keksijät, tutkijat ja yrittäjät luovat vaurautta. Mikään looginen peruste ei estä heidän työskentelyään julkisella sektorilla tai vapaaehtoistyössä. Esimerkiksi iPhonen pääteknologiat, kuten kosketusnäyttö, GPS, HTTP ja puheentunnistus, on kehitetty julkisella sektorilla. Myös viime vuosikymmenten tuottavuusbuumi on perustunut alunperin julkisin varoin kehitettyyn internetiin. Wikipedia ja globaali palvelininfrastruktuuri perustuvat puolestaan täysin vapaaehtoiseen yhteistyöhön, jonka hedelmät kuuluvat kaikille."

"Taidat unohtaa yksityisen sektorin vaurautta luovat visionäärit, kuten Steve Jobsin?"

"Maailmassa on taitavia yksilöitä, jotka tekevät uskomattomia asioita. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että yksityinen ja julkinen sektori molemmat tuottavat hyödykkeitä ja palveluita. On absurdia väittää, että vaurautta voidaan luoda vain, jos rahoitus toiminnalle tulee markkinatapahtumasta verojen sijaan."

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (78 kommenttia)

Reijo Jokela

"Me yksityisellä sektorilla maksamme kaikkien julkisen sektorin työntekijöiden palkat. On vain reilua, että tiukassa paikassa julkisella puolella kiristetään vyötä."

Tämä lause tulee hyvin koomiseksi kun sairaanhoitaja siirtyy julkiselta puolelta yksityisen firman (jonka tuloista 100% on julkista rahaa) niin hänestä tulee entisten työkavereidensa palkanmaksaja.

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen

Juuri näin. Todellisuudessa sektorit tekevät yhteistyötä ja raha liikkuu moneen suuntaan. Maksaja tietysti maksaa, mutta sitä tekevät modernissa taloudessa kaikki.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kiitos hauskasta keskustelusta, eikö yksityistä puolustanut alter egosi oikeasti osannut laittaa paremmin kampoihin julkista puolustaneelle? Miten tuon keskustelun voi edes käydä päätymättä keskustelemaan lisäarvon käsitteestä?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Yksityisen suurin plussa on se että työn valuaatio tehdään markkinoilla. Yksityinen yrittäjäsairaanhoitaja 'saa aina oikean palkan' kun taas julkisella hän saa jonkun hatusta vedetyn summan. Markkinat ohjaavat tuotantoa ihmisten preferenssien mukaan ja mitä suurempi osa taloudesta on tämän mekanismin ulkopuolella vain 'kuppaamassa' rahaa rattaista, sen heikommin systeemi pelaa. Sen suuremmat hyvinvointitappiot todennäköisesti syntyvät.

Julkisella on toki myös hyviä puolia. Puolueettomuus, tasa-arvo, mahdollisuus valtaviin skaalaetuihin ym. Mutta yleensä nuo sinänsä arvokkaat asiat merkitsevät hyvinvointitappiota.

Toki markkinatkaan eivät ole täydelliset. Selvästi ainakaan köyhempien koulutusta, yleistä terveydenhuoltoa tai tulonsiirtoja ne eivät kykene ajattelemaan pitkällä tähtäimellä eniten hyvää tuottavina ratkaisuina. Esimerkiksi näissä faktoihin pohjautuva keskusjohtoisuus ja markkinatalous pitäisi saada toimimaan yhdessä.

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen

Markkinat ovat kieltämättä dynaamiset. Markkinatalouden ongelmat ovat kuitenkin laajoja, ja dynaamisuus johtaa esimerkiksi ympäristöhaitoissa haitalliseen lumipalloefektiin.

Markkinatalouden ongelmista kiinnostuneille tiivis julkaisumme: http://www.osallisuustalous.fi/julkaisut/perusteet...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ympäristöhaitoissa yhteisen maan ongelma on vähintään yhtä vakava. Yhteisestä omaisuudesta ei pidetä huolta. En nyt kannata tässä ilmakehän yksityistämistä, mutta ongelma on oikea.

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen Vastaus kommenttiin #34

Yhteismaan ongelma liittyy keskeisesti markkinatalouden kannustimiin. Kannattaa esim. ryöstökalastaa mahdollisimman paljon, koska kalakantojen aleneminen ja vaikutukset ekosysteemiin eivät näy suoraan korkeampina hintoina.

Ensimmäinen taloustieteen naisnobelisti Elinor Ostrom on tehnyt arvovaltaista tutkimustyötä yhteisresursseista. Tehokkain tapa on demokraattinen, yhteisten pelisääntöjen & järkevien kannustimien ylläpito. Tähän lukuisia eri tapoja, historiassa esimerkkejä.

https://www.aei.org/publication/elinor-ostrom-and-...

Heikki Tapani

Tämä on ihan totta. Kirurgista tulee tuottava kun lopettaa julkisella lonkkaleikkausten tekemisen ja siirtyy nurdströmmille laittamaan kumitissejä.

Jyrki Paldán

Jep, tai siirtyy vaihtoehtoisen lääketieteen piiriin jakelemaan kaikennäköisiä mainoslauseita lääkäritittelinsä turvin. Ihan sama vaikka myisivät venhäjauhoa syöpälääkkeenä, se on "tuottavaa" ja kasvattaa mystistä "lisäarvoa" niin kauon kun joku höhlä maksaa.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen
Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

TIETÄMÄTTÖMYYS omasta poliittisesta yhteiskuntajärjestelmän toimivuudesta johtaa,että järjestelmä ei toimi, eikä talous eikä yhteiskunta pysy tasapainossa, mitkä on oman maan talouden faktat,sekä mitä ongelmia holtiton maahanmuutto aiheuttaa jos tämä usko demokratiaan menetetään, on kansakunta hukassa.

Nyt jo säästöt ja leikkaukset ovat olleet rajua, jotka pääasiassa on kohdistunut yhteiskunnan heikompiosaisiin.Koska kukaan ei halua luopua "saavutetuista eduista" Yhteiskuntasopimusneuvottelut näyttävät suuntaa "hyvät" ihmiset puolustavat etujaan. Me "huonot" ihmiset puolustetaan, ettei yhteiskunnan heikompiosaisilta leikata.

"OECD julkisti Suomea koskevan raporttinsa torstaina. Järjestö toteaa, että Suomessa on korkea elintaso, mutta talouden tila on heikko niin reaalitalouden kuin julkisen taloudenkin osalta.
OECD:n mukaan Suomi on noussut nopeasti julkisissa menoissa kehittyneiden maiden kärkeen. Vielä vuonna 2008 Suomen julkiset menot olivat 48,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoteen 2014 mennessä julkiset menot olivat kohonneet 10 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen 58,3 prosenttiin. Tällä lukemalla Suomi on OECD-maiden ykkönen.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Jos koulutamme julkisilla varoilla DI:n joka teollisessa vientiyrityksissä saa hommat toimimaan, niin me opettajat toimimme miltei konsultteina teollisuuteen, kun siirrämme osaamistamme ko. henkilön kautta.

Mutta jos DI:den kouluttaminen vie aikaa niin, että tiedeartikkeli Nature-lehteen jää tekemättä, niin rahoitustamme leikataan koska yliopistomme on osa kallista julkista sektoria.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Vaihtoehtoisesti voisi sanoa että maksu on pienempi, koska toimitetaan vähemmän kuin tilattiin.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

On jo todettu, että tulospistejärjestelmissä korostetaan määriä. Laadun mittarina koulutusta vastaava työllistyminen puuttuu, miksei myös työtehtävissä menestyminen. ;)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #14

Saat mitä mittaat, niin se yleensä menee.

Edit: Torstaina oli muuten lehdessä pelottava esimerkki Ruotsista, siitä miten väärät ohjausmenetelmät saattavat tehdä pahaa jälkeä.

http://hbl.fi/nyheter/2016-01-27/787164/dick-harri...

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä Vastaus kommenttiin #15

Edelleen vuonna 2016? Ja Suomi menossa samaan suuntaan? Hmm.

Jos näin olisi täällä edelleen, miten tämä epäterve poliittinen ideologia, jonka niskan luulin taittuneen jo pari vuotta sitten, eläisi kokonaan julkisuudelta piilossa ja vielä kasvaisi Suomen oppilaitoksissa? Suomen media on kuitenkin vapaampi kuin vuosiin.

No, ensimmäisenä tulee itselleni mieleen syyttää ruotsalaisten oppilaitosten johtoa. Nekin on ehkä peloteltu toimimattomaksi, mutta jonkun pitää uhrautua hyvän asian vuoksi. Ja sen jonkun pitää olla mieluiten johtaja. Valta ja vastuu.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Linkit ovat jo hieman vanhentuneita ja uudempaakin tietoa on saatavilla.
Julkisen sektorin koko ja sen rajautuminen on myös epäselvää, sillä osa julkista sektoria on siirretty yksityiselle puolen monin järjestelyin ostopalvelujen tuottajiksi.

Pelkästään perinteisen julkisen sektorin ( valtio, kunnat ja seurakunnat ) palkanmaksun suuruus on 30,5 % kaikista Suomessa maksetuista palkoista, ilman lisäksi näiden ylläpitämiä julkisia liike- ja tutkimuslaitoksia.

Julkiset menot / BKT on kuitenkin nyt koko Euroopan korkein ollen nyt varmaankin yli 60 %.

Julkisten menojen ja julkisen sektorin palkkasumman kasvu ( kaksinkertaiset varraten muihin EU / EMU-mahin keskimäärin v. 2007 lähtien ) ei tue olettamusta tuottavuudesta, jos tosiasiana on, että maan BKT ei ole kasvanut lainkaan kymmeneen vuoteen, vaan todellisuudessa vain supistunut huolimatta panostuksen huomattavasta lisäämisestä tuona aikana.

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen

Heitä linkit uudemmasta datasta liittyen mainitsemiini tilastoihin?

Julkisten menojen kasvu kertoo heikosta kansantalouden tilasta. Taustalla tunnetut ongelmat: Nokia, metsä ja Venäjän kauppa. Tuottavuus on dipannut erityisesti näillä vientialoilla.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Johtuuko esim. julkisen sektorin palkkasumman kasvu yli 6 miljardilla eurolla ilman talouskasvua v. 2007 lähtien heikosta kansantalouden tilasta ?

Julkisen sektorin palkkasumma on kasvanut v. 2007 jälkeen Suomessa kaikkein eniten koko EU/EMU- alueella - yli kaksinkertaisesti keskimäärin muihin EU/EMU- maihin nähden ja kolminkertaisesti maltillisen palkkapolitiikan Saksaan nähden.

Linkiksi suosittelen Komission tilastointia.

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen Vastaus kommenttiin #25

Tosiasiassa Suomessa julkisella selvästi alhaisemmat palkat kuin yksityisellä alakohtaisessa vertailussa. Sekoitatko julkisen ja valtion? Valtion työt nykyään ylempää toimihenkilöä, pelkkä keskiansion tuijottaminen vääristää.

Heitä linkki viittaamaasi tilastoon, niin asia selviää? Samalla nähdään myös vertailuvuosi.

Julkiset menot kasvaneet mm. automaattisten vakauttajien takia – taantumassa ja viennin köhiessä normaalia. Rakennemuutos käynnissä,

Kirjoitin: "Suomalaisesta työvoimasta 24% on julkisella sektorilla ja valtaosa julkisen puolen työntekijöistä on naisia." Onko näistä siis uudempaa dataa?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #29

Julkisten menojen kasvu ei ole ollut mikään pelkkä suhdannetasoittaja, vaan suomalaisten reaalinen ostovoima on noussut 2008 lähtien useita prosentteja vaikka kansantuote on laskenut. Vuotuisten julkismenojen reaalikasvu on ollut yli 20 mrd, joka ei millään tavalla selity esimerkiksi työttömyyden kasvulla. Työttömyyskorvaukset kaikkineen ovat luokkaa 5mrd.

Julkinen sektori on myös tietoisesti lisännyt kulutustaan jopa enemmän kuin mitä kansantuote on laskenut. Tämä on täysin käsittämätöntä politiikkaa tilanteessa jossa ongelmat eivät edes millään tavalla liity suhdanteisiin. Maailmantalous on kasvanut vuoden 2009 nollan jälkeen joka vuosi reipasta tahtia. Suomi on yksi niistä harvoista maista maailmassa jotka ovat tippuneet kelkasta. Suhdanteista on turha puhua kun kyse on kroonisesta kilpailukykykriisistä.

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen Vastaus kommenttiin #35

Ostovoiman nousu vahvistaa sisämarkkinoita (mm. kaupan ala), puhut kuin olisi pelkkää miinusta.

Julkismenoissa suurimmat menot juuri sosiaalimenot, mm. työttömyys. Väestö ikääntyy, ei yllätys. http://www.findikaattori.fi/fi/19

Puhuttava vientialojen palkoista, kun puhutaan kilpailukyvystä. Suomessa työn hinta Saksaa ja Ruotsia halvempaa teollisuudessa. Työn hinta myös erittäin pieni osa viennin hinnanmuodostusta. Ongelmana, ettei tehdä laatua.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #37

Ostovoiman nousu tuottavuuden laskiessa on ongelma.

Julkiset menot eivät voi elää omaa elämäänsä, vaan luonnollisesti niiden on kyettävä sopeutumaan muuhun talouteen. Jos jaettava pienenee ja jakajat lisääntyvät, on melko luonnollista että kakkupalat kutistuvat.

Vientialojen palkat ovat kytköksissä kustannustasoon ja verotuksen kautta ne kytkeytyvät hyvin tiiviisti julkisiin menoihin. Palkkakustannukset ovat alimmillaan kemianteollisuudessa hieman alle 50% arvonlisästä ja esim metalli- ja metsäteollisuudessa 60-70% arvonlisästä. Koska ne kumuloituvat koko tuotantoketjun läpi, ne ovat ylivoimaisesti suurin erä hinnanmuodostuksessa. Tai no koko ketjun verotus itseasiassa kyllä ohittaa ne.

Ongelmana on että tehdään huonoa laatua hyvän laadun kustannuksilla. Jos ei osata tehdä kuin huonoa, luonnollisesti palkkatasonkin pitää mennä sitten sen mukaan.

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen Vastaus kommenttiin #38

Suomen ja Ruotsin kehitys samansuuntaista, kunnes talouspolitiikka alkoi erota. Ruotsin kotimainen kysyntä kasvoi 8 prosenttia 2013-2015, Suomessa supistui 2 prosenttia. Suomessa alkoi kiristys, Ruotsissa satsausta ostovoimaan.

Kotimarkkinoiden vaikutus työllisyyteen vientiä suurempi. Kotimaisesta kysynnästä riippuvaiset alat työllistävät molemmissa maissa yli 80 prosenttia työvoimasta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #39

Anteeksi, kuka kiristi? Ei valtio ainakaan.

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen Vastaus kommenttiin #40

Finanssipolitiikka ollut kiristävää Suomessa vuodesta 2013.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #41

Minulta mennyt ihan ohi. Ettei olisi jäänyt puheen tasolle?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #52

Voitko auttaa ymmärtämään tuota logiikkaa, miten markkinat tekevät eron sille eurolle joka laitettiin kiertoon tietoisella päätöksellä ja sille joka laskettiin kiertoon rakenteellisen muutoksen aiheuttamana automaationa? Jotenkin tuntuu että erottelu on sama asia,mkuin poliittisten päättäjien kutsuminen sokeiksi idiooteiksi. Toinen mahdollinen selitys olisi että kyse on lisääntyneen velanoton rationalisoinnista, mutta eihän ekonomisti voisi puhua kannattamansa ideologian puolesta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #41

Millä mittareilla näin?

Tästä on usein vähän näkemyseroja että mikä on kiristävää ja mikä elvyttävää. Ihan by definition alijäämän kasvattaminen olisi elvyttävää politiikkaa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #41

"Finanssipolitiikka ollut kiristävää Suomessa vuodesta 2013."

Millä tavoin finanssipolitiikka on ollut kiristävää ?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #39

Mistähän sinä näitä lukuja vetelet. Suomen kysyntä ja kulutus ovat kasvaneet 1990-luvulta joka ikinen vuosi aina tähän päivää asti.

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen Vastaus kommenttiin #48

Lähde: OECD Economic Outlook 2015.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #67

Kysynnän ongelma on liian korkkea hintataso tai matala ostovoma.

Kulutus on puolestaan Suomessa kysynnästä riippumatta kasvanut viime vuosina
sekä yksityisen, että julkisen velkantumisen mahdollistamana.

Huolimatta velkaantumisesen ja kulutuksen kasvusta, työttömyys on silti ollut kasvussa koko velkavedon ajan v. 2009 lähtien, joka kielii siitä, että velkaantuminen käytetään pääosin ulkomaisetn hyödykkeiden hankintaan ja ulkomaan lomailuun investointien sijaan. Tätä on tukemassa myös vaihtotaseen kehityksen suunta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #29

Kaikista palkoista mitä Suomessa maksetaan, julkisen sektorin palkkoja on yli 30 %.
Kertomallesi työvoimalle 24 % siis maksetaan yli 30 % kokonaispalkkasummasta.

Tuota julkisen julksisen sektorin kokoa ja työvoiman määrää eri laitoksineen ja yhtymineen, joille palkka maksetaan kuitenkin verovaroin on ehkä mahdotonta määrittää osan ollen ns. yksityisellä puolen.

Linkkinä komission makrotalouden tilastot:

http://ec.europa.eu/economy_finance/db_indicators/...

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen Vastaus kommenttiin #45

Vetäsit linkin etusivulle...

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen Vastaus kommenttiin #45

Tilastokeskuksella keskiansiot: http://www.findikaattori.fi/fi/13

Ammattiryhmiä vertaillessa yksityisellä korkeammat tulot: http://www.stat.fi/til/pra/2012/pra_2012_2013-10-1...

Valtion korkeampaa keskiansiota selittää siis se, että suorittava työ ulkoistettu ja nykyään ylempää toimihenkilöä.

Huom. Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa julkisten työntekijöiden osuus selvästi suurempi.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #56

Fakta vain on se, että Suomessa kaikista palkoista maksetaan julkisella sektorilla yli 30 %, kun EU maissa julkisen sektorin osuus kokonaispalkkasunmmasta on n. 22 %.

Olen jo liittäntyt Komission makrotaloustilastojen linkin, josta voit asian tarkastaa.

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen Vastaus kommenttiin #58

Suomessa julkisella EU:n keskiarvoa enemmän työntekijöitä – vähemmän kuitenkin kuin Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Pohjoismainen malli ei ole uutinen.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #63

Onko julkisiin laskettu esim yliopistojen henkilökunta, valtion ja kuntien omistamat yhtiöt ym.. Jotka kuitenkin edelleen saavat rahoituksensa ja työnsä julkiselta puolelta. Henkilöstö on siirtynyt suoraan julkiselta puolelta. Aivan pieni joukko tämä ei ole.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #56

En ymmärtänyt mitä halusit tuolla sanoa, tietääkö markkina mistä työstä se euro on maksettu? Maallikkona olisin olettenut palkkojen suuremman osuuden kuin veronmaksajien osuus julkisella muodostavan ongelman. Kauppias tuskin toimii virkamiehen eurolla eri tavalla kuin muiden euroilla, ihan asiakkaan koulutustasosta riippumatta.

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

Luin ilmeisesti vääärin blogisi Mäkinen. Luulin tarkoituksesi olleen perustella, että taloustilanteesta riippumatta yksityisen ja jukkisen sektorin pitäisi edetä tasan rinta rinnan. Ilman kummankaan palkkajohtajuutta hyvässä tai pahassa.

Mutta nyt sanotkin olevan ihan luonnollista (ja oikein), että laskusuhdanteessa julkinen puoli kuluttaa ja ansaitsee enemmän?

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen Vastaus kommenttiin #27

Blogini tarkoitus oli esittää, kuinka älytöntä on ajatella, että nykytaloudessa yksi sektori maksaa toisen toiminnan.

Taantumassa julkinen sektori tasoittaa kysyntäkuoppaa, koska palkkakehitys ei romahda yhtä nopeasti – tämä normaalia suhdannepolitiikkaa. Huom. yksityisellä edelleen korkeammat palkat.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Kaikkia taloudellisia aktiviteetteja pitäisi arvioida yksinomaan niiden kyvyllä tuottaa yhteistä hyvinvointia.

Se kuka (julkinen vs. yksityinen) tuon hyvinvoinnin tuottaa on teoriassa irrelevanttia.

Samoin on irrelevanttia tapahtuuko taloudellinen aktiviteetti rahataloudessa vai rahatalouden ulkopuolella.

Kansantalouden koko BKT-mittarilla ilmaistuna ei ole olennaista ts. mikä on talouden koko milläkin mittaushetkellä. Olennaista on vain vaihtotase- ja budjettitasapainon säilyttäminen.

BKT-mittarin asema keskeisenä talousmittarina tulee lopettaa. BKT-mittaa vain määrää ilman laadullisia kriteereitä (Neuvostotyyliin). Lisäksi siitä ei ole vähennetty sen tuottamisen aiheuttamia materiaalisia, inhimillisiä ja ekologisia vahinkoja. "Aikuisten oikea BKT" pitäisi ilmoittaa ko. netto-BKT:na.

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen

BKT on hyödyllinen työkalu vain, kun sitä käyttää oikein. Mittaa vain tuotannon rahamääräistä arvoa – ei esimerkiksi hyvinvointia.

Hyvä esimerkki mainitsemastasi ongelmasta on öljykatastrofi, joka lisää alueen BKT:a, koska pelastustoimenpiteet lisäävät taloudellista aktiivisuutta.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Aiheesta olen itsekin aikeissa kirjoittaa blogiini, sillä eipä tätä näkökulmaa ole kovin paljon julkisuudessa käsitelty.

On aivan käsittämätöntä diibadaabaa puhua siitä että verovaroin ylläpidetty toimeentulo olisi jollain tavoin "muiden rahoilla elämistä", mitä soopaa kuulee yhä useammin taloususkonnon levittäessä etäpesäkkeitään Suomessa.

Miten niin yksityinen raha olisi jotenkin alun perin omaa? Se on aina joltain muulta saatua. Kaikki elävät "toisten rahoilla", eli siis yksityinen sektori elää muiden rahoilla siinä missä julkinenkin.

As simple as that.

Tuo uusliberalistinen jargon verotuksen alasajamiseksi ja kaiken mahdollisen yksityistämiseksi kuuluu taloususkonnon piispojen ja paavin epistolaan – mutta käsittämättömän tehokkaasti tuo uskonto suomalaisiin näkyy uppoavan, varsinkin kun ko. uskonnon papit saarnaavat mediassa samaa potaskaa 24/7.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Siinä tapauksessa alijäämät tulisi saada kuriin ilman velkaantumista ja saattaa vaihtotase balanssiin vientitulojen perustein. Kansanomaisesti sanottuna pitäisi elää tulojen mukaan suu säkkiä myöten.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Tarkoitan todellisuutta, en taloutta.

Todellista ovat aikaansaannokset, raha ei. Raha on niin kuin se lasketaan – tai siis halutaan laskea. Julkinen talous ei toimi samalla tavoin kuin kotitaloudet.

Mitä alijäämään ja velkaantumiseen tulee, ne on nimenomaisesti haluttu tuoda Suomeen liittämällä maa yhteisvaluutta euroon.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #21

Suomeen ei aivan varmasti tuotu ulkopuolelta tarvetta kasvattaa julkisia menoja kaikkein eniten kaikista rahaliiton maista, vaan julkisten menojen paisuttaminen oli /on sisäsyntyistä, kuten se oli myös esim. Kreikassa ja Irlannissa aivan omien päätöksetekijöiden toteuttamaa.

Jos Suomen jukisia menoja olisi hoidettu samoin, kuten kaikissa muissa EMU/ EU maissa keskinmäärin, ei meillä ongelma olisi tämän näköinen, jos sitä olisi ollenkaan.

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen Vastaus kommenttiin #24

Irlannin julkinen velka Euroopan alhaisimpia (alle 30% / BKT) ennen pankkikriisin puhkeamista.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #32

Irlannin julkiset menot kasvoivat hurjasti jo ennen finanssikriisiä. Maan liityttyä rahaliittoon julkiset menot kasvoivat yli 100 % v. 2001 - 2008 välillä. Vertailumaana tälle löytyy vain Kreikka. Julkinen velka kasvoi tasaisesti v. 2008 asti, jonka jälkeen kasvu oli rajua valtion jouduttua pelastamaan taloutta ja pankkeja 2000-luvun alkuvuosien kulutusjuhlien ja rakennusbuumin jäljiltä.

Sisäisellä devalvaation jälkeen talous on Irlannissa elpynyt nyt n. 5- 6 % talouskasvun.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #54

Ei ole väärät tiedot. Julkinen velka räjähti käsiin talouskasvun kyykättyä ( kuten omakin käppyräsi osoittaa ) finanssikriisin jälkeen. Ennen finanssikriisiä julkiset menot kasvoivat nopeasti kaksinkertaisiksi, joita jouduttiin leikkaamaan myöhemmin rajusti ( yli 25 % ) talouden elvyttämiseksi sisäisen devalvaation keinoin ulkopuolelta annetuin ohjeistuksin.

Irlannin ongelmathan syntyivät alun perin velkarahoin pidetyistä kulutusjuhlista ja talouden ylikuumenemisesta, joka oli varsin näkyvää varsinkin kiinteistömarkkinoilla. Irlanti joutui käyttämään valtavan summan rahaa ja velkaantui pääosin talouden ja pankkien pelastamisen seurauksena.

Julkiset menot ovat kasvaneet 2001 alkaen eniten EU/EMU- maista Kreikassa, Irlannissa, Espanjassa ja Suomessa. Kolme ensimmäistä maata on joutuneet pakon sanelemina sopeuttamaan talouttaan jo aiemmin.

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen Vastaus kommenttiin #62

Kirjoitit: "Julkinen velka kasvoi tasaisesti v. 2008 asti"

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #64

Totta, Irlannin julkinen velka kasvoi tasaisesti v.2008 asti vain vähän vuosittain, mutta kotitalouksien velkaantuminen oli hyvin rajua aina v. 2007 asti. Käytät itse velka / bkt kuvaajaa, kun itse teen tässä vertailun vain euromääräisesti. Tuo velka / BKT kuvaaja on siinä mielessä huono tässä tapauksessa, koska Irlannin BKT oli aivan hurjassa kasvussa velkarahoin v. 2001 - 2007, jolloin kuvaaja näyttää " mukavampia lukemia ".

Jos nyt ihan tarkkoja olemme, Irlannin talous romahti jo 2007 ennen finanssikriisiä ns. lainahanojen sulkeuduttua irlantilaisille pankeille ja tämän seurauksin myös kotitalouksille ja yrityksille. Juhlat olivat ohi.

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen Vastaus kommenttiin #66

Euromääräistä ei käytetä kuin sensaatio-otsikoissa. Velka/BKT niin standardia kuin voi olla. Velkataakka laski, kunnes yksityinen velkakupla räjähti käsiin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #73

Höh... Euromääräinen velkataakka ei laskenut kaikesta huolimatta v. 2007 mennessä, kunnes velkakupla purskahti silmille Irlannin pankeissa.

Kuinka paljon Irlannin BKT:n arvosta oli velkahöttöä esim. v. 2001-2007 aikana ?

Kuinka paljon Suomen BKT:n arvosta on juuri nyt sitä samaa velkahöttöä ?

Joskus on vain parempi seurata eurosummia talouden seurantaan...

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen

Kaikki eivät voi olla ylijäämämaita. Esim. Saksan hypervienti on ongelma EMU:ssa – aiheuttaa rahaliittoon epävakautta.

Toinen huomio velasta. Pätevät investoinnit voivat tuoda moninkertaisesti takaisin, ja raha on nyt Suomelle ilmaista: http://www.hypo.fi/kelpaako-ilmainen-raha/

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #22

Pätevät ja hyvät investoinnit jopa veklarahoin ovat toki ok, mutta mitä nämä oikeasti ovat, on todella hankala ennakoida.

Suomessa olemme nyt velkaantuneet v. 2008 lähtien n. 100 miljardia euroa, muuta silti talouskasvu polkee paikallaan ja työttömyys lisääntyy edelleen.

Ilmaista rahaa ei ole, mikäli jostakin ei nyt sattuisi saamaan korotonta lainaa sadaksi vuodeksi. Jostakin syystä ko. lainatuotetta ei ole tarjolla.

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen Vastaus kommenttiin #23

Suosittelen lukemaan linkittämäni Juhana Brotheruksen jutun. Tässä lainaus:

"Suomen valtio laski liikkeelle vuonna 2020 erääntyviä joukkolainoja tiistaina 19.1.2016. Lainan tuotto jäi pakkaselle -0,065 prosentiin. Sijoittajat toisin sanoen maksoivat valtiolle rahojen säilyttämisestä vajaaksi 5 vuodeksi. Järkeville kohteille luulisi riittävän rahoitusta.

Nurinkurinen korkotilanne tarkoittaa, että Suomen valtion kannattaisi toisin sanoen ottaa lainaa 5 vuodeksi, haudata rahat maahan odottamaan vuotta 2020 ja maksaa velat takaisin eräpäivänä maasta kaivettavilla rahoilla. Hieman jäisi tuottoa ylikin. Kai Suomesta löytyy nyt oheista järjetöntä esimerkkiä parempia investointikohteita?"

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #30

Maahan kaivettu raha on osaltaan kiristävää rahapolitiikkaa. Se vähentää rahan saatavuutta muihin investointeihin.

Suomen tapauksessa velkarahan kulutuksen ongelma on siinä, että ostovoima ja etenkin hintataso säilyvät epäterveen korkealla tasolla. Kun hintatasoa nostetaan elvyttämällä, elinkeinoelämän kilpailukyky laskee. Tämä näkyy parhaiten 2008 jälkeisessä Suomessa joissa kuluttajien ostovoima on kasvanut mutta oma tuotanto laskenut. Erotus näkyy maan vaihtotaseessa.

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen Vastaus kommenttiin #60

Investointielvytyksestä puhe. Valtio saa rahaa miinuskorolla. Asunnot eivät riitä kaupungeissa ja avoimet työpaikat jäävät täyttämättä. Nyhverö asuntopolitiikka ja leikkausintoilu pitävät työttömyyttä tarpeettoman korkealla.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Sekä puhdas kapitalismi, että puhdas sosialismi ovat (inhimillisesti katsottuna) silkkaa utopiaa.

Sensijaan jonkin välimalli niistä saadan kyllä toimivaksi.

--

Julkiseen talouteen kuuluu mielestäni luonnolliset monopolit sekä osa ei-rahatalouden aktiviteeteista.

Ei-rahatalouden aktiviteeteiksi lasken kaiken sellaisen toimeliaisuuden, jonka vaihdanta-arvon määrittely markkinoilla on joko mahdotonta tai hyvin hankalaa, esimerkkinä vaikka opetus.

Muilta osin se mikä kannattaa tuottaa julkisesti ja mikä yksityisesti riippuu siitä kumpi vaihtoehto tuotta enemmän yhteistä hyvinvointia; Tarkka prosentuaalinen rajanveto on täysin sivuseikka.

--

Itse kiinnittäisin talouden päähuomion vaihtotase- ja budjettitasapainoihin.

Lisäksi valtion pitäisi tehdä järkevää suhdannepolitiikkaa.

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen

Puhdas markkinatalous ja täysi valtiontalous – kumpikaan ei mahdollinen tai toivottava. Aihe on hyvä, järjestelmätason keskustelua taloudesta tarvitaan. Aion kirjoittaa tästä jatkossa.

Vahvoja, uusia avauksia taloustieteilijä Robin Hahnelin teoksessa "Kilpailusta yhteistyöhön – kohti oikeudenmukaista talousjärjestelmää". http://www.osallisuustalous.fi/julkaisut/kilpailus...

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #33

Todellakin, nyt pitää ajatella asiat aivan uusiksi!

Mielestäni sekä oikeistolla että vasemmistolla on pallo/aloite hukassa talouskysymyksissä.

Lukaisin jo linkkisi Hahnelin "Perusteet markkinoita vastaan", jossa oli samanlaista pohdintaa mitä olen itsekin harrastanut.

Myös "Kilpailusta yhteistyöhön" kuulostaa lupaavalta otsikolta. Tämähän on open-source-liikkeen perusta ja vastaava ajattelu on yleistä myös start-up-piireissä.

Kirjoittelen vielä omiakin talousajatuksia puuhtaaksi jossain vaiheessa. Vanha juttuni "Kohti hyvinvointia luovaa taloutta" löytyy vanhoista postauksistani.

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen Vastaus kommenttiin #44

Samaa mieltä kunnianhimoisten talousideoiden puutteesta – sekä vasemmalla että oikealla. Jatketaan samojen pölyttyneiden ideoiden parissa, kun pitäisi rakentaa uutta.

Uusi teknologia mahdollistaisi muutakin kuin säännöllisiä rahoituskuplia.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Markkinatalouden fanaatikot sanovat, ettemme me täällä Suomessa voi elää pesemällä toistemme paitoja. Meidän pitää rakenneta kännyköitä koko maailmalle.

Se ei ole aivan tolkkupuhetta, sillä kyllä me tarvitsemme paitojen pesua ja muita palveluja. Mutta kyllä nykyään on paha elää ilman kännykkääkin, jos ei suomalaista niin ainakin korealaista.

Ja sen kännykän me ostamme pesemällä toistemme paitoja.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tuntuu epätodennäköiseltä, että korealainen suostuisi vaihtamaan kännykkää paidanpesuun, Suomessa.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Voimme elää pelkillä palveluilla, mikäli pystymme myymään niitä ulkomaalaisille niin että vaihtotase säilyy tasapainossa: matkailu, pelit, softa, musiikki jne.

Tällöin voimme vaihtaa niitä Samsungin kännyköihin ja muihin materiaalisiin hyödykkeisiin.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Mielenkiintoinen kysymys on minusta mikä on julkisen sektorin oikea koko. Siis sellainen, joka pystytään ylläpitämään.
Nykyistä ei ilmiselvästi pystytä ylläpitämään ilman jatkuvaa velkaantumista. Eikä asiaa korjaavaa talouskasvua ole näkyvissä. Julkisen rahoitukseen jää siis hyvin pitkäksi aikaa velalla rahoitettava osuus. Kysymys ei ole investoinneista vaan jatkuvasta normimenojen rahoitusksesta.

Millainen on järkevä julkinen sektori. Onko kaikki siellä tehtävä automaattisesti meitä hyödyttävää. Vai onko sinne kerääntynyt kaikenlaisia tehtäviä ja menoja, joita on vain voitu rahoittaa, koska verotuksella voi ammentaa.

Entäpä kaikki ne lukuisat edut? Lyhyet työajat, pitkät lomat, ym muuta työajalla tapahtuvaa? Sitä ym on paljon omien kokemusten pohjalta. Onko työn edes mahdollista olla tehokasta.

Julkisten menojen kasvukin on ollut jatkuvaa. http://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkise...

Julkiset työmarkkinat eivät juuri jousta. Eikä julkinen muutenkaan jousta taloustilanteiden aikana. Hitaat säästötoimet vain hieman hidastavat menojen kasvua. Jousto tapahtuu nostamalla veroja ja ottamalla lainaa. Siirtämällä maksamista tulevaisuuteen.

Yksityisillä työmarkkinoilla työnsä säilyttäneet eivät jousta. Jousto tapahtuu pistämällä ihmisiä työttömiksi. Hakeutumalla uudelleen töihin saa sitten todennäköisesti alkuun huonommat palkat. Joustoa haetaan palkkaamalla ulkoimaista työehdoiltaan huomattavasti halvempaa työvoimaa. 380000-500000 ihmistä onkin joustettu.

Erkki Virtanenkin todisti eilen radiossa ja tv:ssa, että kaikesta huolimatta suomessa on mukava elää? Siis Virtasen ja muiden, mutta entä pitkäaikastyöttömät ym..?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Valtion rahatilannetta olisi korjattava veroparatiisilurjustelun eliminoimisella. Siellä piilossa lojuu miljardi poikineen. Caruna Case on karu esimerkki.
http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210906...

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Kävin tuota Osallisuustaloutta hieman lurkkimassa – en ihan vähänkään, Hahnelit ja Albertit – mutta ei sieltä paljoa Sosialismi 2.0:aa enempää raaputtamalla irronut.

Kollektiivinen päätöksenteko nyt ei vaan toimi samalla tavalla kuin Markkinatalous 28.0. "Demokraattinen talous" olisi kaunis ideaali, mutta huonosti sopiva ajatuspari. (Omasta mielestäni taloudelle ja varsinkin pääoman jakautumiselle annetaan aivan liikaa huomiota, elämä on muualla.)

Miksi muuten nettisivuillanne sanotaan Osallisuustalouden aakkoset -kirjan kustantajaksi Like, mutta sen voi ostaa "suoraan kustantajalta" ja linkki johtaa Rauhanpuolustajien sivuille?

Mitä tulee hieman naiiviin, mutta sympaattiseen blogikirjoitukseen: Kuten välissä on mainittu, viennillä maksetaan tuonti. Ja vapaiden markkinoiden tuonnilla (ei vain Suomen) on nostettu 700–900 miljoonaa ihmistä absoluuttisesta köyhyydestä tällä vuosisadalla. Se on hienoa.

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen

Osallisuustalouden idea lähtee ajatuksesta, että jokainen yksilö ja yritys päättää omista asioistaan. Uudessa taloudessa korjattava komentotalouksien ja markkinoiden puutteet.

Kirjan kustantanut Like/Rauhanpuolustajat. http://like.fi/kirjat/osallisuustalouden-aakkoset/

Absoluuttisen köyhyyden vähentäminen on tärkeä tavoite, mutta saavutukset nykyisellään liian hitaita. Resurssit, teknologia ja osaaminen on olemassa. Pystymme parempaan.

Niin kutsutuista vapaista markkinoista kirjoitan jatkossa lisää.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Miksi ehta kommunisti hakee edelleen " muodikkaampaa " nimeä vanhan hyvän sijaan ?

Parecon Finland... - tässä tapauksessa ?

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

"Osallisuustalouden idea lähtee ajatuksesta, että jokainen yksilö ja yritys päättää omista asioistaan."

Tykkään teidän optimististanne, kuten myös esimerkiksi Janne Kejon (onko hänet bannattu – en löytänyt linkkejä täältä – toivottavasti ei, omissa viestinvaihdoissani hän oli aina fiksu.)

Teknis-ajatuksellisesti haaste tulee siitä, että ne yksilöt ja yritykset, jotka eivät halua luovuttaaa omaa päätöksentekoaan vapauden nimissä, jäävät tyhjiöön. Entä jos se yksilö/yritys ei haluakaan ryhtyä samaan idealismiin, mitä heille tehdään?

Kirjan kustantamisesta haluaisin ihmetellä – koska olen ollut sillä alalla parisenkymmentä vuotta – miten kustantajia voi olla kaksi. Mutta saatan olla jo viisikymppinen.

"Absoluuttisen köyhyyden vähentäminen on tärkeä tavoite, mutta saavutukset nykyisellään liian hitaita."

Ei kun juuri justiinsa ei noin, J-HM, koskaan ei olla saatu ikinä-ikinä parempia köyhyyden vähentämisen tuloksia kuin tällä vuosikymmenellä! Totta vai faktaa – täyttä totta. Maailma vapautuu, kun ihmiset saavat vaihtaa ajatuksia.

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen Vastaus kommenttiin #80

Vapaudesta ja uudesta taloudesta kirjoitan täällä jatkossa tarkemmin.

Köyhyyden vähentäminen riippuu täysin mittareista. Monien köyhyystutkijoiden suosimilla mittareilla kehitys junnannut paikallaan. Tarkemmin asiasta: http://www.osallisuustalous.fi/blogi/2015/2/globaa...

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #82

(Teidän sivustollanne on kyllä ongelma, jos vain suoraan käännätte, ilman omaa ajattelua tai kritiikkiä, toisten ajatuksia.)

Ironista on, että kirjoitat mittareista, mutta itse köyhyystutkimusbisneksen sivusto(i)lla ehdotetaan nimenomaan mittauskohdan tuplaamista. Ja se on, kuulkaa, maailman turhimpia ikiliikkujia: väittely siitä mikä on "oikein". Koska se ei ikinä lopu.

Paljon helpompaa on verrata vaikkapa Google Earthistä eri ajankohtien kartoista, miten vaikkapa Kiina tai Intia on vaurastunut viime vuosina. Täällä lännessä toki naomikleinit pyörittävät bisnestään itkemällä krokotiilinkyyneleitä hikipajoista, ylimielisyydessään näkemättä kuinka ihmiset ovat itse vapaaehtoisesti halunneet lähteä rotansyömiltä pelloiltaan kaupunkiin, parempiin töihin.

Mutta jään toki uteliaana odottamaan, mihin mittauskohtaan "vapaus" asettuu ns. uudessa taloudessa.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Jokainen euro jolla ostamme ulkomailta on pois maastamme eli köyhdymme koska kyseinen rahamäärä poistuu kotimaisesta rahavirrasta . Tämän takia tarvitsemme viennistä tulevia rahoja korvaamaan rahavirtaa joka menee pois maastamme. Tämä tosiasia tulisi huomattavan helpommin havaittavaksi jos meillä olisi oma raha , kun emme ole koskaan voineet maksaa tuontiamme markoilla vaan ulkomaan valuutalla niin meidä olisi pakko otta velkaa ulkomaan valuutassa tai viedä tavaraa ulkomaille jotta voisimme maksaa tuontimme ja velkamme. Muistan hyvin ajan jolloin Suomen markkaa ei saanut ulkomailla vaihdetuksi piti vaihta Suomessa ja ei mitenkään isoja summia.Eli jos meillä ei ole mitään tavaraa mitä joku ulkomailla haluaa ostaa niinemme mekään voi ostaa ulkomailta mitään. Pitää muistaa että velanotto ulkomailta on myös tuontia joka joskus pitää maksaa tavaraviennillä tai muilla palveluilla josta saamme ulkomailta rahaa. Jukinen sektori ei tuota yhtään vientiä tai palvelua josta saisimme ulkomailta rahaa he voivat olla auttamassa siinä mutta ei mitään muuta.

Toimituksen poiminnat