*

joonahermanni Uusi talous rakennetaan demokratiasta & luonnonsuojelusta

Osallisuustalous – tarkempaa kysyntää, parempaa tarjontaa

Toimivassa taloudessa kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Osallisuustalouden idean kulmakivenä on tarjota yksilöille ja yhteisöille nykyistä joustavammat työkalut kysyntänsä osoittamiseen. Erityisesti yhteisöille kulutus olisi markkinataloutta kätevämpää, ja tämä olisi ympäristön kannalta edullista ja lisäisi hyvinvointia.

Paremmat lähtökohdat yrityksille

Yrityksille osallisuustalous tarjoaa paremmat lähtökohdat tuotteiden ja palveluiden tarjontaan. Markkinataloudessa yritykset yrittävät rääpiä kasaan kaiken mahdollisen tiedon kuluttajilta, mutta heillä on kaikki kannustimet pimittää keräämänsä informaatio kilpailijoilta. Yllätysten sattuessa tarjontapuoli helposti horjahtaa ja kuluttajat jäävät esimerkiksi parhailla pakkasilla ilman luistimia.

Työelämän demokratiaa

Osallisuustalous on demokraattisen suunnittelun talous. Yritykset olisivat osuuskuntamaisia ja työntekijät johtaisivat niitä parhaaksi katsomallaan tavalla. Ne yritykset, jotka tarjoavat tehokkaasti yhteiskunnalle hyödyllisiä tuotteita ja palveluja, saisivat rahoituksen. Kuluttajat voivat esimerkiksi mobiililaitteillaan täytellä alustavia toiveitaan tulevista hankinnoistaan, ja näin ollen antaa alustavia signaaleja yrityksille tulevasta kysynnästä. Tieto olisi nykyisen salailun sijaan avointa ja kaikkien taloustoimijoiden käytössä, sillä yritysten kannattaisi panostaa keskinäisen kilpailun sijaan yhteistyöhön.

Tämän lisäksi osallisuustaloudessa esimerkiksi kaupoilla olisi käytettävissään kaikki nykyiset kaupan alan kysynnän haarukoinnin välineet. Aiempien vuosien menekki on tiedossa, joka antaa alustavan pohjan kysynnän arviointiin. Kuluttajaprofiilit kertovat, minkälaisista tuotteista tietynlaiset kuluttajat ovat yleensä kiinnostuneita.

Markkinatalouden haitalliset kannustimet

Oppikirjoissa markkinatalous kuvataan niin, että kun jollekin tuotteelle ilmenee tarpeeksi kysyntää, yritykset lisäävät sen tarjontaa. Kauppatieteitä opiskelleet tietävät, että nykytaloudessa tarjonta ohjaa merkittävästi kysyntää. Esimerkiksi mainontaan käytetään vuosittain noin 600 miljardia dollaria. Mainonnassa suostutellaan kuluttajia ostamaan tiettyjä tuotemerkkejä ja lisäämään kulutushaluja uusiin tuoteryhmiin. Myyjällä on merkittävä valta siihen, mikä myy.

Tilanne on tosin ongelmallinen vasta, kun yritysten kannustimet ovat vinossa. Jos yritysten kannattaa mainostaa ja lobata haitallista tuotetta tai palvelua, tuotannon yhteiskunnalliset hyödyt häviävät.

Vastuullisuuteen kannustettava

Osallisuustaloudessa yritysten ja yksilöiden kannustimet on rakennettu niin, että taloudellista hyötyä koituu vain yleistä hyötyä parantamalla. On naiivia olettaa, että ihmiset toimisivat aina vastuullisella tavalla. Parempi lähtökohta on kannustimien tarkastelu. Toisten auttamisen tulisi olla kannattavaa. Toisille haittaa tekevän toiminnan tulisi näkyä myös talouden mittareissa nopeasti, sen sijaan että joudutaan odottelemaan pitkää poliittista prosessia, kuten sekatalouksissa on tapana.  

Tässä hinnat ovat äärimmäisen tärkeitä. Nykytaloudessa esimerkiksi ympäristölle haitalliset tuotteet ovat halvempia. Myös huono työntekijöiden kohtelu alhaisten palkkojen ja turvasäädösten välttelyn muodossa voivat olla yritykselle keino alentaa hintoja. Toimivassa taloudessa ympäristön kunnioittaminen ja työntekijöiden hyvinvoinnin parantaminen on yrityksille kannattavaa, ei välteltävä menoerä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Onhan näitä vasemmistolaisia utopioita kokeiltu historian saatossa lukemattomia kertoja, kuten varmasti historian opettajana tiedät. En nyt jaksa uskoa, toimisiko tällainen utopia uusin sivusta napatuin nykyaikaisin ympäristöystävällisin vihrein maustein.

Näiden utopioiden suurin uhka on ihmisen geneettinen käytökseen heijastuva kilpailuun perustuva ominaisuus, joka lienee tyypillistä kaikille luomakunnan otuksille oman lajinsa suhteen. Jostakin syystä jotkut vetävät aina pidemmän korren ja ajattelevan ihmisen sijaan alistumisen sijasta syntyy kateutta ja eripuraa. Uskontojen taholla tähän on yritetty puutua, mutta huonoin tuloksin silläkin puolen.

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen

Menestyviä, demokraattisia työpaikkoja on paraikaa toiminnassa runsaasti. Näistä suurin ja tunnetuin lienee espanjalainen monialayritys Mondragon.

Suuri osa globaalista palvelininfrasta pyörii vapaaehtoisen yhteistyön, Linuxin pohjalta.

Kilpailu on vahva motivaattori ja epäilemättä ihmisen ominaisuus. Nykyistä toimivampia ratkaisuja etsittäessä on hyödynnettävä kilpailun posiitiiviset puolet ja minimoitava haitat. Olisi naiivia kuvitella, että ihmisluonto on silkkaa hyväntekoa. Uutta taloutta rakennettaessa on luotava kannustimet niin, ettei haitallisesta toiminnasta palkita.

Jyrki Paldán

"Näiden utopioiden suurin uhka on ihmisen geneettinen käytökseen heijastuva kilpailuun perustuva ominaisuus, ..."

Sanot siis että talouden toimintaa ei ole mitään mieltä yrittää hallita tai muuttaa nykyisesta, koska geenit?

Entä oletko samaa mieltä esimerkiksi poliisilaitoksesta? Ihan turha yrittää kunta- tai valtiotasolla yrittää hallita ihmisten välistä väkivaltaa, koska fyysinen kilpailu on kuitenkin läsnä. Yhteiskuntarauha on pelkkää utopiaa ja kaikki poliisikokeilut ovat epäonnistuneet, koska edelleenkin väkivaltaa esiintyy!

Ja jos parodisoiva esimerkkini ei maistu, niin mainittakoon että jok'ikinen talousjärjestelmä ihmiskunnan historiassa on aina ollut jonkinlainen hallittu järjestelmä. Ei ole olemassakaan mitään "vapaita markkinoita", vaan jokainen talousjärjestelmä on enemmän tai vähemmän "vasemmistolainen utopia" jos noin jyrkälle dikotomialinjalle lähdetään. Pelkästään omistusoikeuksien määritteleminen jollain tietyllä tavalla on poliittista puuttumista markkinoihin, ja ilman omistusoikeuksia eivät markkinat hirveän hyvin pyöri.

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen

Juuri näin. Nykytaloudet ovat käytännössä sekatalouksia, joissa esim. markkinoiden pelisäännöt päätetään poliittisesti.

Kylmän sodan pölyttyneiden asettelujen sijaan on järkevää analysoida tarkkaan nykytalouden ongelmat ja etsiä varovaisen hienosäädön sijaan kunnianhimoisia, toimivia ratkaisuja.

Tämän tulisi olla lähtökohta riippumatta siitä, pitääkö uuden järjestelmän kehittämistä hyödyllisenä.

Jyrki Paldán

Lisättäköön vielä että markkinointi muuten tuli suurimmaksi yksittäiseksi sektoriksi Yhdysvalloissa viime vuonna. Ja koska markkinointi nykymuodossaan ei välitä juuri lainkaan tietoa, vaan perustuu pelkästään manipulointiin, mielikuviin - ja jopa tiedon pimitykseen, ei sillä ole kuluttajavalintojen kannalta mitään konkreettista hyötyä. Toisinsanoen suurin markkinsektori on täysin turha tulonsiirtosirkus yritykseltä toiselle. Ihanan tehokkaita nuo markkinat.

Käyttäjän joonahermanni kuva
Joona-Hermanni Mäkinen

Toinen esimerkki on rahoitussektori. Finanssiala on nykytalouden byrokratiaa – ei tuota suoranaisesti mitään, mutta pitää (oikein toimiessaan) rattaat pyörimässä.

On tehotonta käyttää koneiston öljyyn näin suuria määriä kansantalouden niukkoja resursseja, varsinkin kun ala on säännöllisesti kriisissä.

Toimituksen poiminnat